torstai 26. toukokuu 2016

His & Hers – TV JA LEFFAT

olkkari2

Vuorossa HIS & HER postaussarjan osa neljä! Kyseessä siis meijän tänä keväänä lanseeraama postaussarja, jossa otetaan käsittelyyn yksi aihe, asia tai ilmiö per postaus ja kirjotetaan siitä molemmat omasta näkövinkkelistämme. Tänään aiheena tv ja leffat! 

Anna:
Mun suhtautuminen olkkarissa säilytettävään mustaan mönttiin on vähän ristiriitanen. Lähtökohtasesti en haluis kattoa ihan hirveesti tv:tä, mutta välillä jumitun sen eteen koukuttavan sarjan takia tai kattomaan jotain kevyttä soopaa. TV:lle ei oikeestaan koskaan tuu järjestettyä aikaa, vaan lötkähdän sen eteen ns. paremman tekemisen puutteessa. Katson leffaa ehkä kerran kolmeen kuukauteen ja sarjoja intensiivisesti harvakseltaan. Joskus viikonloppuaamusin on kiva pistää taustalle pyörimään sisustus- ja kokkiohjelmia ja syödä aamiaista rauhassa. Oon sen verran hyperaktiivinen tyyppi, etten meinaa malttaa kököttää tv:n edessä hiljaa. Vähintään keskustelu pitää olla sallittu, et pysyy hommassa järki. Tv -ohjelmien ja leffojen kommentointi on muuten ihan parasta!

TOP 3 -sarjat
1. Greyn Anatomia
2. Girls
3 The Affair

TOP 3 -leffat
1. Intoutchables
2. Leijonakuningas
3. Limitless

Sebastian:
Oon skidist asti ollu totaalinen tv -narkki ja viihtyny liianki hyvin töllön ääres. Meil ei Annan kaa oo ollenkaa samankaltanen sarja taikka leffamaku, eikä kyl tapakaan kattoo niitä mee käsikädessä. Meikäläinen uppoo ja katoo ruudun saloihi, enkä välttämättä huomaa ympäröivää maailmaa laisinkaa. Ainoo millon katellaan yhessä samaa ruutuu on realityt, sisustusjutut ja safkaohjelmat. Parast on kattoo ruutuu ihan iteksee ilman häiriötekijöit ja kadota tarinan syövereihin. Reilu vuos sitte tein kattavan listauksen lempparisarjoist ja leffoist genreittän, joten alla vaan tän hetkiset suosikit.

TOP 3 -sarjat
1. The Office
2. Parks And Recreation
3. Eastbound & Down

TOP 3 -leffat
1. Interstellar
2. Deadpool
3. Dirty Grandpa

Aiemmat HIS & HERS -postaukset löytyy linkkien takaa: meidän lempiasut, Oslon -reissun ostokset ja ihonhoito

We are two totally different types when it comes to watching movies or series. The other one is a buff and the other one is not. Only rarely we watch tv together and that is usually something easy like reality, design or food. 


keskiviikko 25. toukokuu 2016

Huoli toisesta

Adventure Love Story: Anna ja Sebastian Seurasaaressa, Helsingissä, kesällä 2015

Anna:

Tää päivä on ollu meille molemmille aika tiukka, mutta hyvin siitä selvittiin! Aamulla noustiin ylös ja pakattiin ittemme autoon suuntana sairaala. Sebastianin operaatiopäivä tupsahti tosi nopeesti eteen ja siinä sitä oltiin uuden edessä. Sebusta näki kilometrin päähän, että sitä jännitti tosi paljon. Ja niin jännitti kyllä muakin. Sairaalan ihana henkilökunta (okei yhellä hoitsulla oli vähän liikaa hajuvettä ja meinasin saada siitä päänsäryn) teki kuitenkin meidän olon mukavaksi ja itse operoiva lääkärikin tuli meidän kanssa aulaan jutustelemaan. Sen verran tunteellinen siili oon, että sairaanhoitajan hakiessa Sebun aulasta prepattavaks, mulla meinas kyynelkanavat aueta. Jotenkin hillitsin itseni ja lähdin jatkamaan päivää.

Bodypumpissa ajatukset sinkoili vähän miten sattuu ja myöhemmin kavereita nähdessä oli vähän vaikea keskittyä mihinkään. Iltapäivästä mun puhelin soi ja siellä väsynyt reppana soitteli, että kaikki hyvin ja saa tulla hakemaan. Leikkaus oli onnistunut suunnitellusti ja kaikki mennyt hyvin. Sebu oli vaan vähän lääkepöhnäinen, eikä kivuista ollu vielä tietoakaan. Kyseessä oli siis iloinen jälleennäkeminen leikkauksen jälkeen!

Adventure Love Story: Anna ja Sebastian Seurasaaressa, Helsingissä, kesällä 2015Adventure Love Story: Anna ja Sebastian Seurasaaressa, Helsingissä, kesällä 2015Adventure Love Story: Anna ja Sebastian Seurasaaressa, Helsingissä, kesällä 2015Adventure Love Story: Anna ja Sebastian Seurasaaressa, Helsingissä, kesällä 2015

Nyt mun pitäis kaivaa esiin jostain mun kadoksissa ollut hoivavietti ja alkaa lääkeannostelijaksi, kokiksi, siivoojaksi, kylmähoitajaksi, haavapeitteiden vaihtajaksi ja varmaan pesettäjäksikin. En oo tehtävästäni mitenkään kovin fiiliksissä, mutta siitä oon, että Sebu voi hyvin ja tästä alkaa matka kohti kuntoutumista. Jotain hoito-ohjeita tossa lueskelinkin ja mun sairaanhoitajaystävä kävi äsken kääntymässä ja antamassa näkemystään. Kyllä tästä selvitään! Yhen asian kanssa aion olla tiukka: kuntoutuksen! Niitä jumppia kyllä tehdään sitte just eikä melkein ohjeiden mukaan. Aamen.

Huoli toisesta ihmisestä on kyllä tosi kokonaisvaltainen ja pysäyttävä. Seuraavaksi edessä onkin sitten mun kasvaimen poisto, tosin vasta muutaman kuukauden päästä.

Nyt meen tekemään tolle toipilaalle tyynykasaa sänkyyn, että se voi nukkua puoli-istuvassa asennossa kantositeensä kanssa.

Kuvituksena ensimmäisen hääpäivän kunniaksi otettuja kuvia, lisää täällä.

Anna: Today Sebastian got his shoulder operation done! Everything went super well and now the recovery begins. I don’t know how great of a nurse i will be, but I’ll do my best to support my love.


tiistai 24. toukokuu 2016

10 syytä tykätä musta

sepsu

Sebastian:

Anna haasto mut kirjottamaan 10 asiaa, joista diggaan itessäni. Vastaavanlaiset postaukset on kuulemma pyöriny blogimaailmassa nyt hiljattain ja nyt on meijän vuoro ottaa osaa. Omakehu ei kuitenkaan oo meikäläiselle kovinkaan luontasta touhua, joten kyse onki oikeesti haasteesta. Alla kuitenki jotain asioita, joista tykkään itsessäni.

– Oon suhtkoht näpsäkkä iteoppineeks sisustajaks. Tykkään ja mielestäni osaan nähä tilojen vahvuudet ja potentiaalin. Seuraan sisustus- ja designkenttää ja koitan poimia ideoita omaan kotiin ja arkeen.

– Oon lähes aina valmiimpi ku partiolainen, mitä tulee asioiden tekemiseen. Oon kohtalaisen toimelias tyyppi ja jopa ahkera.

– Kommentoin ja sanon sanottavani aiheesta vailla minkäänlaista sensuuria. Ite koen suoruuden hyveeks, mut tiedän ettei kaikki oo asiasta samaa mieltä. Koen ite, et on parempi kakistaa ulos ku pitää mölyt mahassa ja toivon et muu jengi kohtelis mua kans samallailla.

– En pahemmin viihdy parrasvaloissa, mut sit ku hyvä läppä alkaa lentämään, niin saan kyllä usein jengin nauramaan. Oon siis kai jollain oudolla tavalla vissiin aika hauska.

– En hirveen monen ihmisen kaa oo läheinen, mut ne keille avaan sydämeni, annan kyl kaiken ja viäl tuhkatki pesästä.

– Harvemmin oon mistään myöhässä ja aamusin oon mitä todennäkösimmin ennen kukonlauluu, hyvissä ajoin lähtökuopissa. Aikataulussa pysyminen ei siis pahemmin tuota haasteita.

– Jos matkalaukkujen, ostoskassien tai kuormien pakkaamisessa pidettäis MM:t ni uskoisin sijottuvani niis kohtalaisen korkeelle. Logistiikka pelaa ja tetris -palat loksahtelee usein aika helposti hyvään järjestykseen meikäläisen hyppysissä.

– Niitä leffoja ja sarjoja joita en oo nähny on vähempi ku niitä jotka oon jo ottanu haltuun, joten hyviä sellasia ettiessä saa meitsiltä usein kelposuositukset.

– Oon hyvä kokki. Väsään kasaan sellaset safkat, et oksat pois. Eikä tartte miettii lähteeks nälkä. Onnistuu myös gluteenittomana, laktoosittomana ja vegaanina.

– Oon lojaali ja kannustava poikaystävä tai paremmin sanottuna aviomies. Omistaudun toiselle ja pidän huolta.

sepsi

Huhhuh, tuntupa vaikeelta. Jopa vastenmieliseltä puhuu itestään tällee. Täytyy vissiin treenata, et vois rinta rottingilla todeta olevansa ihan kelpo tyyppi.

Sebastian: I made a list of 10 things I like about myself. It wasn’t an easy one for me. After some thinking I mentioned for  example my cooking skills, boyfriend skills and the fact that I am pretty open about things and tend to speak my thought out loud. 


tiistai 24. toukokuu 2016

Näistä on täydellinen treeniviikko tehty

sportt

Anna:

Viime viikko oli kyllä treenien suhteen mitä mainioin! Täytyy sanoa, että tunnen pientä syyllisyydenpistosta rinnassa siitä, että mä oon meidän huushollissa ainut, joka on tänä keväänä kyenny kunnolla sporttailemaan, mut pakko sitä on vaan nauttia tästä fiiliksestä ja energiasta. Liikunta tuntuu just nyt todella tärkeeltä osalta päivärytmiä ja pitää paletin jotenki kivasti kasassa. Oon huomannu, et mitä pidemmälle kevät on edenny, sitä kovempaa uskallan haastaa itteni treenissä – nälkä kasvaa niin sanotusti syödessä.

Tosiaan viime viikolla toteutu seuraavat liikuntasuoritukset:

– Spinning x 1
– Reipas kävelylenkki x 2
– Crosstraining x 1
Skeittaustreeni x 1
– Venyttelytunti x 1
– Step x 1 (luulin muuten joskus taannoin, että steppi on sitä steppaus -tanssia :D)
– Lyhyt juoksulenkkki metsässä x 1

Lisäksi tuli tehtyä mökillä useita tunteja erilaisia askareita aina laiturin nostamisesta, maalaamiseen ja ruohonkylvämiseen. Mökkiaskareiden päälle olis kyllä kelvannu joku kunnon kehonhuoltotunti sunnuntai-iltana, koska huonoissa työasennoissa meni paikat vähän tukkoon. Räystään alta maalaaminen kyykkykippurassa on aika tehokas selänjumittaja, auts!

sport1

Mun kuntosalijäsenyyteen kuuluu pari pt-kertaa ja ajattelin käyttää ne siihen, että katottais asiantuntijan kanssa vähän jumppalukkareita ja poimittais sieltä mulle sopivia tunteja. Haluisin mahdollisimman monipuolista liikuntaa ja erilaisia ryhmäliikuntatunteja sopivassa suhteessa toisiinsa. Tällä hetkellä teen ihan fiiliksen mukaan ja selkeesti välttelen inhokkeja. Perinteinen salitreeni ei houkuta yhtään, joten keskityn siihen mistä nautin: ryhmäliikunta.

Oon koittanu myös pitää syömisistä ja nesteytyksestä huolen. Ilmeisesti filosofia on se, et mielummin liikaa kuin liian vähän energiaa. Treenaaminen nälkäsenä on nimittäin todella vastenmielistä ja tehotonta! Vesipullojen kotoa mukaan nappaaminen on kans tullu nyt tavaksi, kuten myös niiden unohtaminen autoon. Tänään autosta löytyi kolmen vesipullon kokoelma. Ai miten niin huithapeli?

Olis kiva tietää miten te muut ryhmäliikuntapirkot suunnittelette treenejä ja millä filosofialla valitsette jumpat?

Anna: Last week was a pretty perfect training week! Lots of different kind of workouts: cross training, flexing, step, long walks, spinning and a quick run! Great mood!


maanantai 23. toukokuu 2016

27 YHDESSÄ KOETTUA VAIHETTA

lasku1

Anna & Sebastian:

Parisuhteen vaiheista on toivottu juttua, joten täältä piisaa. Yleinen käsityshän on se, että rakastumisvaihe kestää sen 2 vuotta, jonka jälkeen homma arkipäiväistyy. Sen jälkeen tulee lopahdus, vauvoja tai viimeistään seitsemän vuoden kriisi. Blaablaablaa. Voitasko vaan sopia, että jokanen parisuhde vois mennä ihan omaa reittiään ilman mokomia stereotypioita? Jos elämä oikeesti menis käsikirjotuksen mukaisesti, olis suhteen karikot aika hyvin ennakoitavissa ja ehkäistävissä. Hommat ei vaan oo ihan niin yksinkertaisia.

Ottamatta kantaa muiden suhteisiin ja vaiheisiin, kerrotaan nyt meidän tarina. Ei se loppuunkulutettu rakkauden alkamistarina, vaan se, mitä kaikkea on tunnettu sen jälkeen. Rakastuminenhan tavallaan on aika helppoa, rakkauden ylläpitäminen sitten taas vähän haastavampaa. Elämä on yllätyksellistä. Kaikkea tapahtuu.

Tiivistetysti, meille on mahtunut nämä 27 vaihetta.

On ollut vaihe…

kun toinen on tuntunut toisesta ihan maagiselta ja toisesta se toinen taas tuntunut ihan tavalliselta.

kun molemmista toinen on tuntunut maagiselta.

kun molemmista toinen on tuntunut liiankin tavalliselta.

kun kaikki mitä toinen on sanonut on ollut kiinnostavaa ja sairaan siistiä.

kun ollaan mietitty eroamista ja punnittu, ollaanko me oikeat tyypit toisillemme.

kun ollaan rakennettu pesää. Etsittiin kotia, sisustettiin ja pyörittiin sisustuskaupoissa joka viikonloppu.

kun toinen on asunut hetken vanhemmillaan, koska tarvittiin hajurakoa.

kun toisen kanssa teki mieli kulkea käsikädessä ja huutaa koko maailmalle, että me ollaan muuten yhdessä.

kun on tuntunut, ettei ilman toista voi hengittää.

kun on tuntunut, että tunteisiin tukehtuu.

kun meininki on ollut kotona täysin kaverillista ja mietittiin, että ollaanko kämppiksiä, sisaruksia vai pariskunta.

kun teki mieli pukeutua mätsääviin vaatteisiin.

kun ei kiinnostanut edes se, mitä itse laittoi päälle, saati sitten toisen pukeutuminen.

kun ollaan koitettu syödä terveellisesti yhdessä ja liikkua.

kun ollaan oiken lietsottu toisiamme karkin ja hampurilaisen syöntiin.

kun vastaan on tullut isoja suruja ja toinen on ollut elämän tärkein tukipilari.

kun on halunnut toisen enemmän kuin mitään muuta.

kun toista työ on kiinnostanut enemmän kuin yhteinen aika.

kun ei oo ollut mitään sanottavaa ja vaihe, kun on ollu tapana jutella pitkälle aamuyöhön syvällisyyksiä.

kun on tullut rakastuttua uudestaan.

kun suurin osa ajasta on tuhlautunut riitelyyn ja jopa lähipiiri on ihmetellyt, onko koko touhussa mitään järkeä.

kun rampattiin treffeillä ku viimestä päivää ja koettiin makeita juttuja yhdessä joka viikko.

kun ei olla puhuttu paljoa, mutta silti koettu suurta yhteisymmärrystä.

kun auringonlaskut on ollu onnea ja mahdollisuuksia täynnä.

kun auringonlaskua on katsottu silmät kyynelistä täynnä, haikein mielin.

kun bloggaaminen jyräsi kaiken yhteisen ajan ja kotona on ollu kaksi nokka kiinni ruudussa pönöttävää nörttiä.

kun arki toisen kanssa on tuntunut lahjalta.

lasku  lasku4

Noi 27 vaihetta tuli ihan lonkalta, ku suoraan apteekin hyllyltä. Eikä tässä ollu varmasti vielä puoliakaan. Jokanen, niin negatiivinen ku positiivinenkin fiilis on edelleen kirkkaana mielessä. Isoja tunteita on tullu käytyä läpi, mut meidän temperamenteilla se on aiak väistämätöntä. Yhteentörmäyksiltä ei voi välttyä, eikä meidän jutusta varmaan koskaan saa tasasen paksua puuroa. Yllätetään toisemme edelleen ihan päivittäin – niin hyvässä kuin pahassakin.

Vastustetaan sitä, että somessa usein annetaan pumpulista kuvaa todellisuudesta ja vältellään epätäydellisyyttä. Ihmissuuhtteet kuitenkin on usein kaikessa siisteydessään myös rososia ja kaikkea siltä väliltä. Usein parisuhteessa saa käydä läpi koko tunteiden kirjon aina ilosta suruun ja onnesta epätoivoon. Vaiheet kuuluu elämään ja ollan todettu, että monet meidänkin kriiseistä on kummunnu siitä, että jommalla kummalla on ollu henk. koht. elämässä paljon meneillään. Toki ollaan saatu myös ihan tyhjästä nyhjästyä jos jonkinmoista faittia. Meille vaikeudet ei oo häpeä, vaan se ratkaisee miten niistä päästään yli.

Tietysti idyllisin tilanne olis se, että elämä olis aina ihanaa, vaaleanpunaista ja hattaranmakuista. Mutta hei, realismi kunniaan!

Onko vaiheet tuttuja?

Our relationship has been full of different kind of chapters. Sometimes it feels like you can’t breathe without the other and in a moment the relationship is suffocating you. We listed 27 different phases and there must be many more. For us it’s important to be realistic and be open about things like this. Life is sometimes pink and tastes like cotton candy, but in the other hand  grey and bitter.